keskiviikko 8. marraskuuta 2017

Isäinpäivä

Se on käsillä taas. Isäinpäivä.

Joka vuosi yhtä tärkeä varmasti niin lapsille kuin isillekkin. Ainakin tässä perheessä on juhlittu isää aina.

Sen enempää pohtimatta mitä se isyys on ja mikä hyvän määrittää haluan miettiä omaa isääni ja kertoa hänelle tämän kirjoituksen myötä millaisena isänä hän on elämässäni ollut.


En ole koskaan joutunut kyseenalaistamaan turvautumista isääni, hän on ollut aina lähellä, vaikkei edes samassa kaupungissa, niin läsnäolo pelkässä puhelimessa on ollut käsinkosketeltavaa. 
Isä on uskonut minuun silloinkin, kun edes itse ole sitä tehnyt. Huolehtinut, että elämä kantaa, silloinkin kun en ole itse siihen luottanut.

Vaikka matkallani mitä tahansa olisin joutunut epäilemään, isänrakkautta en koskaan. Olen saanut tuntea sen matkallani joka ikinen päivä. En edes muista elämästäni montaa päivää, etteikö isä olisi ollut läsnä.

Isä tekee kaikkensa suojellakseen lapsia ja heidän lapsiaan. Hän on nähnyt viisailla silmillään sellaista mitä itse ei ole nähnyt.

Isä on aina halunnut, että lapsilla olisi asiat paremmin kuin itsellä. Ja tehnyt aina kaikkensa, että näin on ollut.

Vaikka mielipiteemme ei kohtaa läheskään aina niin koskaan ei mielipide-erot päässeet väliimme.

Kiitos Isä, että olet ollut juuri minun isä. Olet näyttänyt myös minun lapsille, mitä isyys, rakkaus ja välittäminen on. Me emme olisi selvinnyt ilman Sinua. Parasta Isänpäivää Iskä, olet sen totisesti ansainnut!



Terv. Lapsesi Päivi


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti